Örön saaren historiaa

Örön saari toimi 1900-luvun alkupuolelle asti saaristolaisten laidunmaana. Entisen Hiittisten pitäjän kylien toimeentulo perustui kalastukseen ja maanviljelyyn. Tähän maailman aikaan Örön saari oli kylien yhteislaitumena, vaikka se isojaon yhteydessä jaettiinkin kylien ja tilojen kesken. Örössä ei tiettävästi ollut tällöin ympärivuotista asutusta, vaan tarvittaessa saarelle purjehdittiin ja siellä yövyttiin. Tiettävästi myös kalastajat käyttivät saaren kalamajoja tukikohtanaan. Örön vedet ovat lisäksi toimineet niin englantilaisten, ruotsalaisten kuin venäläistenkin sotalaivojen ankkuripaikkoina.

Örössä on säilynyt kuutisenkymmentä taloa eri aikakausilta. Lisäksi venäläisaikana rakennetut linnoituslaitteet ovat edelleen jäljellä. Kolmesta venäläisten rakentamasta tykkipatterista on jäljellä kaksi 12 tuuman Obuhov tykkiä ja niiden kasematit. Saarella on neljä käytöstä poistettua 6 tuuman Canet-tykkiä sekä raunioitunut 120 mm tykkipatteri. Järeistä 12 tuuman tykeistä toinen on kunnostettu museotykiksi.

Luonto

Örön luonto on ainutlaatuinen kokonaisuus, joka pitää sisällään runsaasti uhanalaisia kasvi- ja perhoslajeja sekä luontotyyppejä. Örön luonnon monimuotoisuus perustuu saaren sijaintiin eteläisessä ulkosaaristossa sekä hiekasta ja sorasta koostuvan saaren suureen kokoon. Nämä tekijät yhdessä pitkään jatkuneen kulutuksen ansiosta ovat luoneet Örölle runsaasti erilaisia elinympäristöjä, kuten avoimia paahdeketoja sekä rantaniittyjä, joilla viihtyvät useat harvinaiset kasvi- ja perhoslajit. Öröllä onkin runsaasti perhos- ja kasvilajeja, joita ei ole havaittu missään muualla Suomessa

Boende i Rosala Vikingacentrum